keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Siivottaisiinko ajatuksia?

Minullahan ei ole oikeastaan mitään huolia.  Päiväkirjaa olen pitänyt harvakseltaan, äskettäin selailin merkintöjäni.  Olen kirjoittanut vain silloin, kun olen ollut alavireisenä.  Vuosikymmenestä riippumatta suurin ahdistuksen aihe on siivoamattomat - ja liian täydet komerot.

Sama tilanne taas. Armas puolisoni siivoili golf-bäginsä.  Löytyi 9 purkkia hyttyskarkoitetta.  Niinhän usein käy, jos näyttää olevan sääskiä, ostaa ohvia.  Eikä muista katsoa bägistä, olisiko ohvia jo bägissä. Samalla tavoin kertyy tavaraa.

Kellaria siivotessa löytyi ainakin 20 paria hiihtohanskoja, hiihtosukkia, villasukkia, villatumppuja, kaulahuiveja, fleecet vaikka pataljoonalle...  Tarpeettomia golfmailoja noin 50 kappaletta. Titaanivartiset kupari-Pingit, puumailoja kaikilla mahdollisilla lofteilla.  Eli mitä tehdä käyttökelpoisella tavaralla, jota ei itse tarvitse.

Pitäisikö palkata professional organiser, ammattijärjestäjä, joka panisi tarpeettomat tavarat roskiin?  Sehän vasta kalliiksi tulisikin. Olen aina pitänyt itseäni niin toimeliaana ja aikaansaavana, silti kaappien tyhjennyksen edessä aina lamaannun. Ehkä tämä on vanhenemisen surutyötä. Ei niinkään tavarasta luopumisen tuskaa, vaan tietoisuus siitä, että nämä kaapit on siivottava ennen kuin minusta aika jättää. Muuten se jää lasteni huoleksi.  Viime kesänä sain järjesteltyä valokuvat.  Siinä se kesä menikin.

Minulla on myös muistoja.  Kuivunut hääkimppu, joka on tainnut varista tunnistamattomaksi. Lasten tekemiä äitienpäiväkortteja... Pitänee järjestää muistonsakin.  Seuraavaksi on kai järjestettävä ajatukset, tuuletettava oikein kunnolla. Varmaan olisi paljon mukamas hyviä ajatuksia, joista on aika luopua.  Ja vieläkö ehtisi ajatella jotain uusia asioita?


Ei kommentteja: