keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Poro tuli pihalla vastaan

Tänä kesänä ei ole onneksi ollut kuuma - sen sijaan on pitänyt pientä kuumetta. Sen jälkeen, kun nielurisat leikattiin 40 vuotta sitten, kuumemittari ei ole juuri käynyt 37 asteen yläpuolella.

Kesäkuun puolivälissä sain uuden varaosan, stenttikraftin vatsa-aortaan.  Tämä on tietysti hyvä juttu, enää ei pitäisi olla pelkoa vatsa-aortan repeämisestä, mikä olisi ikävä juttu. Voisi kuvitella, että nivuksista verisuoneen viety stentti olisi ihan pikku juttu.

Toipuminen on vienyt puolen kesää. Pitää pientä kuumeta. Normaalilämpö on 36.1 ja nyt se on iltaisin 37.5.  Joka ei kuulemma merkitse yhtään mitään, eikä ole syytä olla huolissaan. Enkä kai olekaan. Duodecimin infektiotautien Käypä Hoito-suosituksia kirjoittaa Jukka Lumio, joka linee Aino Inkeri Ankeisen isoveli. Hänen mielestään ylipäänsä mikään tauti ei ole mitään eikä mihinkään tautiin auta mikään lääke.

Neuvotaan myös, että ei pitäisi mitata kuumetta. On vain niin, että kun lämpö nousee asteen verran, väsyttää.  Ja kun on väsyksissä, ei jaksa mitään. Ja kun ei jaksa mitään, stressaantuu siitä, että asiat jäävät hoitamatta. Ja kun on paljon hoitamattomia asiita, masentuu.

Pääsin kuitenkin Kittilään. K-65 tansseihin. Tapaamaan tuttuja. Vaikka moni on jo poissa keskuudestamme. Pitää osata olla iloinen kuumeesta huolimatta. Ei siis vielä lannistuta. Aamulla roskapussia viedessä tuli pihassa poro vastaan. Jänis juoksi metsään. Ja golfiakin jo pelattiin. Elämä voittaa. Parempi olla kuumetta mittailematta.


1 kommentti:

tuulija kirjoitti...

Tervetuloa mukaan Kittilän kesään ❤️