Kuvassa vielä iloinen hymy serkun tyttärenpojan lakkiaisissa. Sitten hajosi Otis-merkkinen hissi. Asumme 8. kerroksessa, mikä on hieno juttu, näköala Vanhankaupungin lahdelle ja valoa vuorokauden ympäri.
Paitsi että rollaattorilla kahdeksan kerrosta ei onnistu. Minä juuri ja juuri pystyn yhden tai kahden pysähdyksen taktiikalla kerran päivässä raput nousemaan, jos ei ole mitään kannettavaa, että voin kaiteesta ottaa tukea. Niinpä sitten olimme kotiarestissa alkukesän ihanimmat päivät - kaksi viikkoa. Ei kuulemma ollut varaosia, piti tilata Italiasta. Viikon päästä hissin hajoamisesta tuli alaoveen ilmoitus: varaosat tulee minä päivänä tahansa. No peruuttele siinä sitten lääkäriaikoja ja siirrä niitä "mille päivälle tahansa".
Korjautin 35 vuotta vanhan Guccin bambukahvakäsilaukkuni Italiassa. Muutaman päivän päästä tuli ilmoitus, että nyt laukku on valmis ja seuraavana päivänä DHL soitti ovikelloa. Luulisi, että hissit ovat käsilaukkua tarpeellisempia tavaroita, ja niiden just-on-time logistiikka pelittää paremmin. Mitä tästä opimme: ei muuta kuin että Suomessa ei pitäisi ulkomaalaishissejä käyttää.
Meillä oli ihana Juhannus mökillä Halkiassa. Pojat (vävy ja Eino) tekivät vihdan ja Karikin pääsi yli vuoden saunattomuuden jälkeen löylyihin.
Juhannuslomalta sunnuntaina palasimme iloisina, vävy kantoi laukkumme ja Kari raahautui kaiteista itseään kiskoen kaikki kahdeksan kerrosta ylös. Avasimme jääkaapin. Se oli lämmin. Ovessa näyttö ilmoitti lämpötilaksi +7 ja pakastimelle -21. Jäätelötkin oli vellinä. Vävy taas urheasti kantoi monta kassia ruokaa biojätteisiin. Soiteltiin Boschin huoltoon heti maanantaina. Ystävällisesti pienellä Viron aksentilla rouva lupasi: "poika tulee huomenna" Ja heti tiistaina tuli huoltomies. Vaihtoi jotain piirilevyjä, ei onnistunut. Ei kuulemma ollut oikeaa varaosaa. Tuli parin päivän päästä uusien varaosien kanssa. Ruotsissa on varaosavarasto. Vaihdettiin suuren piirtein kaikki piirilevyt, niitä oli monta erilaista. Eli varmaankin kompressori. Vävy on toiminnan mies ja hän sai Boschin tuomaan pienen jääkaapin, jossa tosin ei ole pakastinta. Nyt ei siis ole jäätelökesä. Kompressoria vielä odotellaan.
Olen tässä tekoälyn kanssa seurustellut ja niinpä menin vielä kerran lukemaan tarkkaan tuotetiedot kaapin sisäseinästä. Viimeisellä rivillä luki: Made in China. Siis mukamas 2 000 euron saksalaista laatua. Enhän minä mikään temuttaja ole! Tekoälyn veroinen taksikuski kyllä jo valisti, että hän on tutkinut asiaa, ja ainoastaan Mielen koneet tehdään Euroopassa. Että muita ei kannata hankkia. Samaa mieltä olen minäkin. Kaikki Mielet on vielä toiminnassa. Pölynimuri taitaa olla 1980-luvulta. Halvaksi on tullut Mielet.
Käytännön vinkki vanhuksille: kannattaa liittyä niin Verkkokaupan kuin Gigantin kanta-asiakkaaksi Niillä pysyy pilvessään kaikki kuitit ja laitteiden ostopäivät tallella.
Stoalaisella tyyneydellä tässä varaosaa odotetaan. Nehän ovat vain tavaroita, jotka ovat korvattavissa. Vuosi sitten Karilta murtui kaularanka ja minä olin useampaan otteeseen Meilahden päivystyksissä korjattavana.
Vesivahinkokin tapahtui kolme vuotta sitten saman jääkaapin paikalla. Mainio Vilma-kampaajani pohti, että "siinä kohtaa voi olla jotain pahoja voimia". Niinpä. Asumme siunaamattomassa kodissa. Kun 1986 muutimme uuteen kotiin Länsi-Pasilaan Meilahdesta, Kirkkokäsikirjaan oli juuri tullut kodin siunauksen kaava. Naapurimme Veksi (nykyisin rovasti) tarjoutui toimittamaan seremonian. Se on todella kaunis tupaantuliaisten aloitusrituaali. Sen jälkeen kotimme ovatkin saaneet siunauksen, niin Kruununhaassa kuin Winchesterissä. Arabianranta oli meille Kruununhaasta lähdettäessä tavallaan väistötila, koska asuimme Kittilässä. Niinpä tänne ei järjestetty kotiutumisriittejä.
Ehkä on syytä hoitaa siunaukset ajan tasalle. Pitääpä varmaan kysyä tekoälyltä.
