maanantai 5. huhtikuuta 2021

Katkarapupiirakka ja koronapilven hopeareunukset

 


Korona-pilvelläkin on hopeareunus. Olen oppinut uusia taitoja. Sukankutominen ei ole niin tarpeellista. Olen oppinut suunnittelemaan ruokalistaa useammalle päivälle.  Tämä siksi, että kerran viikossa tilaan Arabianrannan K-supermarketista kotiinkuljetuksen.  Toinen hyvä juttu on Henri Alenin mainio Henkan keittiössä keittokirja, josta on jo parikymmentä reseptiä testattu ja hyviksi havaittu.  Kohta se pääsee taas aktiivikäyttöön, kun tarkenee terassilla syödä. Alenilla on kiinnostavia salaattireseptejä testattavaksi. 

Korona-aikana piti myös varautua siihen, että ei ehkä kauppaan pääsekään.  Eli kehittelin ruokia, joihin aina löytyy aineet kotoa. Kotoilutunnelmaa parantaa hyvä tuoksu - etenkin leipomukset.  En ole ikinä leiponut.  Kotitalousopettaja hävitti tehokkaasti kaiken mielenkiinnon leipomuksiin ja vuosikymmeniä sitten.

Enpä siis leivo, mutta silti teen piirakoita.  Myllyn Paras pyöreä pakastetaikina on pelastus.  Tuoksuu ja maistuu hyvältä. Olen tehnyt kaikenlaisia piirakoita, aluksi aina huolella googlettelin ohjeita.  Aina ei ollut kaikkia tarvikkeita kaapissa ja ryhdyin omiin kokeiluihin. 

Omista kokeiluista kehittyi niin hyvä vaihtoehto, että tarjoilen sen teille. Aineet voi hankkia valmiiksi pakasteeseen, ettei tarvitse monta kertaa kaupassa ravata ja kaikki tarvikkeet on saatavilla lähikaupasta.

Ai miksi nyt ruokaohjeita jakamaan?  Olen vasta koronan aikana oppinut, että ei sen nyt niin nokonnuukaa ole mittojen ja tarvikkeiden kanssa. 

1. ota piirakkataikina ja katkaravut sulamaan hyvissä ajoin 

2. levitä taikina piirakkavuokaan, taikina on sen verran rasvainen, ettei ole pakko vuokaa voidella, jos ei huvita

3. kuullota pannulla voissa mieluiten pilkottua purjoa (tai mitä sipulia sattuu kaapissa olemaan) ja paprikaa 

4. lisää taikinan päälle ensin sipuli ja paprika ja niiden päälle katkaravut

5. kermaviiliä, creme fraichea, tai mitä nyt sattuu kaapissa olemaan, 2-3 kananmunaa ja kermaa.  Pääasia että on tarpeeksi, ettei piirakasta tule kuivikasta, suolaa ja valkopippuria kohtuudella. Jos on ruukku tilliä, sekaan voi pilkkoa tillistä varsia, latvaa säästä koristeluun. 

6. päälle juustoraastetta pussillinen, ehkä jotain parmesaania miedompaa, mutta kaikki käy, kunhan on tarpeeksi. 

7. Viipaloi sitruuna valmiiksi odottamaan vuoroaan. Sitruunanviipaleet voi pyöräyttää juoksevaan hunajaan.  Näin tulee kauniimpi kiilto ja väri ynnä parempi maku.  Kuvan piirakassa hunaja oli unohtunut. 

Paista 200 asteessa noin varttitunti. Lisää sen jälkeen sitruunanviipaleet. Paista vielä 15-20 minuuttia, kunnes on kaunis väri eli yhteensä runsas puoli tuntia. 

Jos on juhla tai juhlamieltä, lisää katkarapujen sekaan muutama siivu kylmäsavulohta. Tai jos muuten haluaa ruokaisimman, voi sinne pilkkoa graavilohta tai pienen lohenpalan.

Ja samppanjan kanssa tietysti parhaiten maistuu. 

Koronan hyviä puolia on myös se, että ei ole minnekään kiire, eikä tule vieraita. Jos huomasitte, ohjeessa mikään ei ole turhan tarkkaa. Näinä aikoina riittää, että on koronaa vältellessä tarpeeksi tarkka.  Muuten voi ottaa rennommin.

Muutakin kätevää olen  oppinut: Anton&Anton ruokakassi oli hauska kokemus.  Tuli siis kassillinen erittäin korkealaatuisia aineksia, selkeät ohjeet ja siitä vaan kokkaamaan. Kaikki ruokalajit olivat ennen kokeilemattomia ja tosi hyviä.  Tilaan uuden kassin parin viikon päästä. Ennen muuta se vapauttaa miettimästä kauppalistoja ja mitähän tänään syötäisiin-pohdintoja. Hinta-laatusuhde oli kohdillaan.

Pääsiäistä juhlittiin Ravintola Murun neljän ruokalajin pääsiäislounaalla.  Oli muuten hyvää.  Viime vuodesta ravintolat ovat oppineet tekemään ruokia, jotka onnistuvat kotona lämmitettäessä. Kassi oli aika kallis, mutta siinäkin hinta-laatusuhde oli hyvä.

Eli ihan kaikki ei ole mennyt huonosti korona-aikana. Kun tähän lisätään sukankutominen ja hyvät ranskalaiset sarjat Yleltä ja Neflixistä, ei tässä mitään hätää ole rokotuksia odotellessa.  Ensimmäinen Pfizer-Biontec piikki on jo saatuna.  

Eli tämmöisiä tylsiä koronajuttuja nyt.  Olisi takataskussa vielä tylsempiä, mutta antaapa olla.