perjantai 18. joulukuuta 2015

Römpsysyksystä oikeaan talveen

Lapissa on vuodenaikoja runsaasti.  Tänä vuonna on vielä ollut römpsysyksy.  Se tarkoittaa vetistä ja lumetonta alkutalvea.  Römppäkeli on huono myös poromiehille.  Ja tietysti myös joulupukille.  Täällä Kittilässä sentään on lunta hyvinkin puoli metriä, ettei ole huolta joulupukilla eikä poroilla. Olikin talolle tullessa taas verkkoyhteys nurin.  Onneksi täällä on osaava joulupukki nörtti, joka värkkäsi yhteyden kännykän avulla.  Joulupukilla olikin kova kiire oikeisiin töihin, tänä vuonna brittituristit ovat punnan kurssin vahvistumisen myötä palanneet ja brittipilttejä on jonoksi asti Joulupukkia tervehtimään.

Niinpä.  Pitkän tauon jälkeen taloon tullessa ei suinkaan laiteta takkaan valkeaa tai ryhdytä kahvinkeittoon.  Ei, nyt pitää ensi töikseen katsoa, että netti toimii.  No, seuraavaksi ryhdyn kynttilälyhtyjä virittelemään. 


Helsingin tietämillä taitaa römpsysyksy jatkua joulunakin - pahimmassa tapauksessa se vain muuttuu römpsykevääksi. Ettei sitten vaan tulisi vielä römpsykesää samaan putkeen.  Mummina tietysti jännittää, mitä Eleonor lumesta tykkää.  Täällä on jo odottamassa toppahaalari, pihassa on hyviä kinoksia, joista voi pulkkamäkeä rakentaa.  Vai tekisikö vain pieniä liukuja pyllymäkitarkoitukseen.  Tällaisia mummipohdintoja näin joulun alla.

Tuntuu olevan valtakunnanpolitiikassakin meneillään oikein römppävuosi.  Ensiksi oli hallitus, joka ei saanut yhtään mitään aikaiseksi. Sitten tuli uusi hallitus, joka sekään ei saa mitään aikaan. Jos Kittilän kunnallispolitiikkaa pohtii, niin se vasta sitten römpsyä onkin.

Lumella ja kaamoksella on rauhoittava vaikutus.  Olenkin ihan unohtanut, että joulu on jo ensi viikolla.  Kävin Leppäsen Kirstin sekoitushoidossa pehmittämässä kireitä lihaksia joulutälliin.
Sekoitushoito tarkoittaa klassisen hieronnan, hermoratahieronnan ja Kalevalaisen jäsenkorjauksen yhdistelmää ja kestää kaksi tuntia.  Siinä samalla voi vaihtaa kuulumisia ja parantaa maailmaa.  Tästä on hyvä lähteä joulua rakentamaan.  Meitä tuleekin tänne Leville sukua, lankoja, vävyjä, kälyjä iso joukko. Ja ihan tärkeintä on  tietysti saada rakkaat lapset ja vävyt Bhutanista ja Pariisista yhteiseen joulunviettoon. 

Kuva Kirstin pihasta aamuhämärissä. Sopii samalla Joulurauhan toivotteluun.  Toivottavasti Jouluna olisikin rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.