keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Elämän muutoksia

Monta muuttoa on tehtynä. Mutta itsensä kuljettaa aina mukanaan. Syksyisin on tapana tehdä suunnitelmia. Kesän jälkeen iltojen kuulaassa viileydessä ajatus kulkee raikkaammin. Viime viikkoina olemme tehneet pikkumuuttoja, siirretty tavaraa paikasta toiseen.  On pantu talteen tärkeimpiä ja viety edelleen kierrätettäväksi sellaista, jolle ei löydy tilaa. Vielä oli vinteillä edellisten muuttokuormien jäljiltä maailmaa kertäneitä tavaroita, joita ei enää aiota kantaa mukana.

Elämässä on paljon sellaista, mitä ei pitäisi kantaa mukana. Ensimmäsen kerran lähdin kotoa heti koulun loputtua, muuttokuormasta on tallella vielä kaksi esinettä.  Pikku-Sadulta saamani pannunalusta, ja yksi ruma Duralex-juomalasi.  Ruma lasi toki olisi joutanut roskiin. Se on pyörinyt keittiönkaapeissani jo kohta 50 vuotta ja se tuo mieleen ajan, kun lähdin maailmalle ja elämä oli edessä. Löysin vintistä Spoden Italian Blue -teekannun ja kuppeja. Niille on raivattava tilaa ja siksi taas jotain muuta lähtee kierrätykseen. Vaikka enhän minä teetä juo enkä tarjoile. Astiat ovat muisto yhdestä elämän vaiheesta Winchesterissä.

Nyt kellarikomeroon on tarvittu tilaa vauvansängylle, syöttötuolille ja turvaistuimelle. Taas on hyvä aika. Kodissakin tarvittasiin vielä yksi huone lisää.

Tytär ja vävy muuttivat Myanmariin. Se on aika kaukana.  Viimeksi Bhutanista palattuani kyllä päätin, että en enää ikinä lennä yli 6 tunnin lentoja.  Taitaa olla taas aika muuttaa ajatuksia. Ja ryhtyä suunnittelemaan Myanmarin-matkaa. Vieläkin on elämää edessä.

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Muoti- ja säästövinkkejä Pariisista

En aivan ehtinyt Louis Vuitton kohdalla Champs Elyséellä tällätä kameraa ajoissa. Olen perheemme nuorisolta oppinut, miltä Pokèmonjahtaus näyttää. Oli nimittäin niin tyylikkäitä pukumiehiä kännykät tanassa, lisäksi vähän arkisemminkin pukeutunutta aikuista miestä samassa puuhassa.  Mahtoi olla oikein hyvä stoppi tai ultraharvinainen hahmo. Kuvassa enää jälkitilanne.

Tällä matkalla ehdimme lapsenlapsen ihastelun lisäksi enemmän tarkkailemaan ympäristöä ja istua kahvilassa ja katsella kesäisesti pukeutuneita pariisittaria. Käsilaukku on nyt pois muodista. Naisilla oli sen sijaan olallaan puuvillainen kierrätyskassi. Ei siis tarvitse lähteä Louis Vuittonille käsilaukkuosstoksille. Sieltä kannattaa näköjään hakea vain Pokemoneja. Heti säästyi ainakin tuhat euroa.

Tulikin käveltyä kilometrikaupalla.  Koska olin ilman karttaa liikkeellä, eksyttiin Louvren lähellä niin, että käveltiin kilometri ohi metropysäkistä, ihmeteltiin Pont Neufin sillan kaiteen lukkovuorta ja otettiin taksikyyti takaisin. Maksoi 10.70 €, onneksi tuli säästettyä Louis Vuittonilla niin paljon, että uskalsi törsätä pirssikyytiin.

Kotiin tultuamme tytär ja vävy tekivät erinomaisen maistuvaa spagetti bolognesen nyhtökaurasta ja halloumisalaatin. Ihan siis ollaan ajan hermolla. Jänö-kioskille en sentään aio lähteä. Saatan silti ladata Pokemonin, jos tulisi käveltyä enemmän...




Potkulautamiehen matkaraportti löytyy täältä