Herkistyy ihan kyyneliin. Omien lasten syntyessä elettiin kiireisiä ruuhkavuosia. Uutta, hentoa pientä ihmistä ei osannut ihmetellä samalla tavoin.
Vauvan lisäksi on juhlittu puolisoni pyöreitä vuosia. Kuusi rakasta vanhaa ystävää Winchesteristä tuli Eurostarilla varta vasten kanaalin ali onnittelukäynnille. Ja kyllä meillä oli hauskaa. On niin paljon iloisia muistoja yhteisitä matkoista. Etenkin golfista.
On valutettu myös huolen kyyneleitä. Vaikka Port Royal on Pariisin synnytyssairaaloiden huippua, tippakanyyli pienessä kätösessä sattuu myös mummin sydämeen. Kaikki on kai hyvin ja menossa vielä parempaan.
Kotiin ehdittyäni pohdiskelen asiaa syvemmin. En silti aloita viidettä kirjaa "Sairaan hyvä omainen", vaikka vasta nyt havaitsen, kuinka emotionaalisesti monitahoista tämä voi olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti