15 vuotta myöhemmin teen tilinpäätöstä vuodestani. Saldo plussalla. Ihaninta kai lapsenlapsi Eleonor, jota pääsenkin Pariisiin mummoilemaan jo ensi viikolla. Hän täyttää sunnuntaina kolme kuukautta ja aloittaa päivähoidossa. Mitenkä se tuntuukaan liian varhaiselta. Meidän aikoinamme ihan pärjättiin kolmen kuukauden äitiyslomilla ja lapsista tuli vallan onnistuneita ihmisiä. Päivähoitoon on pehmeä lasku ja siksi isovanhemmat tulevat aluksi lyhentämään hoitopäiviä että tytär ehtii tekemään muutaman kokonaisen työpäivän.
Bhutanissa tuli käytyä ja se on suuntana tänäkin vuonna. Bhutanin astrologinen kalenteri 2015 ei ollut vielä joulukuussa valmiina, joten sopiva matkapäivää saataneen tietoon lähiaikoina. Jos ei ole katkennutta kylkiluuta tai muuta jaksamista rajoittavaa, tällä kertaa välilaskun aikana Intiassa ehkä päiväseltään käväistään Taj Mahalissa.
Assisissa on ihmisen aina hyvä käydä tarkastelemassa elämäänsä ja itseänsä. Ensi kesänä en taida ehtiä.
Kittilän Levillä on hyvä olla kesällä. Kittilän Ihmisten Tanssiaiset tuottaa iloa synkkään talveen asti. Ensi kesänä, jos Jumala suo ja elää saadaan, olemme Kittilässä syyskuun ruskaan asti. Sehän alkaa Levillä 9.9. kello 9
Katsoin televisiosta Joulurauhan julistusta Suomen Turusta. Veisattiin Jumala ompi linnamme, ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme, ajalla vaaran vaivan. Tuo vanha vainooja, kavala, kauhea, on kiivas kiukkuinen ja julma hirmuinen.
Geopoliittinen tilanne on taas haastava. Vasta nyt kävin miettimään sanojen merkitystä. Pikkutyttönä oli niin itsestään selvää, että Neuvostoliitostahan siinä laulettiin. Nyt vaan on Putin. Martin Luther kirjoitti virren vuonna 1528, ei ollut Neuvostoliittoa. Luther taisi tarkoittaa vanhaa vihtahäntää tai jotain muuta. Mutta sopiihan tuo nykypäiväänkin.
Mapittelin tilinpäätöshengessä myös vanhoja potilaspapereitani. Tuli vastaan Meilahden sairaalan lähete vuodelta 2006 Helsingin kaupungin apuvälinekeskukseen pyörätuolin hankkimisesta pysyvään käyttöön, Siihen asti oli ollut lainassa. Mutta sitten minä vaan pikku hiljaa lähdin kävelemään. Sinnillä, kovalla työllä, hyvällä hoidolla, onnella, siunauksella, vanhan tautivainoojan laiskistumisella. Se asettaa vuoden isohkon 2014 sairastelusaldon oikeisiin mittasuhteisiin.
Vuodelle 2015 toivon rauhaa niin Kittilään kuin Ukrainaan ja terveyttä hyvissä mittasuhteissa kaikille. Toivon myös viiden kilon laihtumista. Se vaan ei taida onnistua pelkästään toivomalla. Nuorempi tyttäreni joskus viisivuotiaana neuvoi minua erään toiveen suhteen: "Mutta äiti, pitää vähän itsekin yrittää". Pelkästään toivomalla ei mailma parane eikä vanha rouva laihdu.
Kuvassa Arabianrannan alkuillan ilotulitusta. Siellä oli satoja ihmiisä, paljon lapsiperheitä ja iloinen tunnelma. Hyvää Uutta Vuotta kaikille. Siunausta ja iloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti