Puolison lonkka on saanut varaosan. Porvoon sairaala tuntuu kodikkaalta. Käsittääkseni leikkaus meni hyvin ja nyt alkaa kai se työläin jakso: kuntoutuminen. Sitä kun ei tässä iässä enää parane ihan itsestään, vaan on treenattava päättäväisesti.
Oli siinä vähän matkailua Helsinki-Porvoo-Helsinki, lähes tunti suuntaansa ajelua. Lohduttauduin sillä, että Kittilästä Rovaniemelle olisi vielä pitempi. Silti kannatan sitä, että leikkauksia keskitetään sairaaloihin, joissa niitä tehdään paljon. Porvoossa kai tehdään aika paljon, vaikka enimmäkseen HUS:in tekonivelet laitetaan Peijas-Rekolassa.
Nyt sitten jännittän sitä, millaist kotihoito-ohjeet ovat tulossa. Ja miten sitä haavaa hoidetaan? Siitä Virtuaalisairaala ja Terveyskylä saisi tehdä opetusvideot.
Leikkaukseen menijälle on kyllä ohjeet, mutta leikkauksesta tulija se vasta kannustusta ja oppia kaipaakin. Tai ainakin leikkaukseen menijän Rouva.
Kuntoutuminen on haasteellista molemmille. Miten kannustaa nalkuttamatta? Tai rohkaisee komentamatta? Siinäpä on opiskelemista.
Onkin ollut opettavainen jakso. Kivut ennen leikkausta olivat kovat. Yhdessä sitä kipua ja leikkausjännitystä pelättiin ja surtiin. Nyt siis ollaan jo kukonaskeleen (kyynärsauvoilla) verran menty eteenpäin.
Oli siinä vähän matkailua Helsinki-Porvoo-Helsinki, lähes tunti suuntaansa ajelua. Lohduttauduin sillä, että Kittilästä Rovaniemelle olisi vielä pitempi. Silti kannatan sitä, että leikkauksia keskitetään sairaaloihin, joissa niitä tehdään paljon. Porvoossa kai tehdään aika paljon, vaikka enimmäkseen HUS:in tekonivelet laitetaan Peijas-Rekolassa.
Nyt sitten jännittän sitä, millaist kotihoito-ohjeet ovat tulossa. Ja miten sitä haavaa hoidetaan? Siitä Virtuaalisairaala ja Terveyskylä saisi tehdä opetusvideot.
Leikkaukseen menijälle on kyllä ohjeet, mutta leikkauksesta tulija se vasta kannustusta ja oppia kaipaakin. Tai ainakin leikkaukseen menijän Rouva.
Kuntoutuminen on haasteellista molemmille. Miten kannustaa nalkuttamatta? Tai rohkaisee komentamatta? Siinäpä on opiskelemista.
Onkin ollut opettavainen jakso. Kivut ennen leikkausta olivat kovat. Yhdessä sitä kipua ja leikkausjännitystä pelättiin ja surtiin. Nyt siis ollaan jo kukonaskeleen (kyynärsauvoilla) verran menty eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti