Hiukan samanlainen on oma olotila. Koronakevät on ollut aika rankka, oikeastaan korona ei ole elämää vaikeuttanut. Se on ihan tämä sama vanha tauti, joka on ollut aktiivinen myös tässä epidemian aikana. En olisi jaksanut minnekään kotoa lähteä.
Silti korona on vaikuttanut paljon arkeen. Vaikka epidemia laantuisikin, vaikuttaa se varmaan vielä pitkään. Ennen muuta matkustelu loppui kuin seinään. Kerran olen bussilla mennyt hiljaisena aikana. Oli yhteensä 5 matkustajaa. Taksilla kävimme Pastiksessa lounaalla, kävelimme alas Korkeavuorenkatua Espalle auringonpaisteessa. Pastis vaan on aina niin hyvä. Se mainostaa, "pieni pala Pariisia Helsingissä". Niinpä, nyt on hyvä makumatkailla. Voisi käydä Vietnamissa, Kiinassa, Italiassa ja Espanjassa. Ystäviäkin jo voi vähitellen tapailla. Ja Senaatintorin terasseille on ehdottomasti ehdittävä ennen elokuun loppua.
Emmehän vielä tiedä, onko jo piankin uusi epidemia-aalto tulossa. Jos epidemia aktivoituu, jaksammeko taas aloittaa eristyksissä olon, varuillaanolon, käsien pesun ja maskin käytön. Sitten on ihan asia erikseen, miten valtakunnan talous miljardiveloista selviää. Se taitaa jäädä lasten ja lastenlasten huoleksi.
Nyt on ollut aikaa seurata Einon kehitystä. Juuri on opittu istumaan ja konttaamaan. Valtavan paljon asioita tapahtuu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Mummina nyt sitä ehtii ihmettelemään. Eli siis oikeastaan kaikki hyvin.
Ystävämme Bryan Winchesterissä täyttää parin viikon päästä 90 vuotta. Siitä tietääkin olevansa vanha, kun kaverit täyttävät isoja numeroita. En ajattele Bryania vanhuksena. "Vanhus" on minulle sellainen vanha ihminen, jota en tunne. Tai vanhus tarkoittaa jotain avutonta ja holhottavaa, tai huollettavaa, kuten vaikkapa vanhustenhuolto. Jolle tarvitaan hoitajamitoitusta. Toistaiseksi en vielä ole vanhus. Sitä odotellessa. Onkos vanhus-termi käytössä muissa kielissä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti