Jouluviikon jännitysmomentit

Tänä jouluna oli tarkoitus ottaa rennosti.  Iloita siitä, että saamme pitkästä aikaa koko perheen kokoon. Varasimme maalaisjoulupaketin, jotta voimme keskittyä yhdessäoloon.  Jouluun valmistautuminen on mennyt sairastaessa ja sairaaloiden päivystyksissä ja osastoillakin.  Jouluviikolle jää niin sairaala- kuin lääkärikäyntejä. Jännitystä riittää, saanko viettää joulun perheen kanssa ja lähteekö toipuminen käyntiin vai tuleeko vielä uusia takaiskuja.

Tänä vuonna en kirjoittanut joulukirjettä.  Ei oikein riittänyt iloisia aiheita, On ollut sairautta, luopumista, äidin poismeno.  Yksi aikakausi pääättyi, kun 25 vuotta palvellut Volvomme vaihtui uuteen pikku-Peugeotiin. Mikähän siinä on, että joulukirjeeseen pitäisi kirjoittaa vain iloiset asiat. Joulu on hyvä aika panna piste kuluneelle vuodelle. Itkeä surut loppuun ja aloittaa toivorikkaana uusi vuosi.

Silti joulua on mukava odottaa.  Eniten odotan sitä, kun Eleonor näkee joulupukin. Sehän on meille aikuisille joulun isoin asia. Olemme varanneet joulupaketin maalta. Siihen kuuluu joulukuusen haku metsästä, joulupukki, joulusauna, joulukirkko. Jännitettävää riittää. Toivottavasti pääsen mukaan. Sairastumisen ikävä lisäkuorma on siinä, että samalla pilaa lähimpiensäkin juhlaa.

Minäkin olen kirjoittanut joulupukille. Tarvitsen uudet sukat.  Potkulautamies lupautui joulupukin apulaiseksi. Joulukuusi vielä koristamatta.