Puolisoni Karin oli tarkoitus lentää Kittilästä Helsinkiin perjantaina aamupäivällä. Hän oli Levillä järjestämässä tavaroiden muuttoa. Levin kotimme uusi omistaja joutui ensi töikseen tilaamaan ambulanssin.
Aivoverenvuoto. 180 kilometriä Rovaniemelle ja OYKSiin olisi vielä enemmän. Tällä hetkellä tilanne vakaa ja Kari on aivohalvausyksikössä seurannassa.
Lensin oitis Rovaniemelle ja sain huoneen sairaalan potilashotellista. Näin olen lähellä ja voin käydä potilasta katsomassa. Siellä ei voi pitkään olla, ettei häiritse muita. Lentomatkoilta saan aina flunssan. Niin nytkin. Laryngiitti ja ääni mennyt kokonaan. Niinpä en voi puhua. Karikaan ei voi yhdellä kädellä puhelinta käyttää.
Karin kanssa sovimme, että blogilla pidämme ystäviä ja läheisiä ajan tasalla näin äänettömästi. Onneksi nykyään se on mahdollista. Viestejä sentään voimme lukea.
Jos oikein yrittää etsiä pilvestä hopeareunaa, niin tämä ainakin panee elämän asioita tärkeysjärjestykseen. Onneksi ollaan hengissä ja yhdessä.
Kun tiedän enemmän ja saamme jonkinlaista hoitosuunnitelmaa, päivitän tilannetta.
Ja - voi miten onkaan ikävä Meilahden sairaalaa. En enää ikinä sitä moiti. Vaikka eivät osaa sanoa päivää. Täällä sentään osataan.
Aivoverenvuoto. 180 kilometriä Rovaniemelle ja OYKSiin olisi vielä enemmän. Tällä hetkellä tilanne vakaa ja Kari on aivohalvausyksikössä seurannassa.
Lensin oitis Rovaniemelle ja sain huoneen sairaalan potilashotellista. Näin olen lähellä ja voin käydä potilasta katsomassa. Siellä ei voi pitkään olla, ettei häiritse muita. Lentomatkoilta saan aina flunssan. Niin nytkin. Laryngiitti ja ääni mennyt kokonaan. Niinpä en voi puhua. Karikaan ei voi yhdellä kädellä puhelinta käyttää.
Karin kanssa sovimme, että blogilla pidämme ystäviä ja läheisiä ajan tasalla näin äänettömästi. Onneksi nykyään se on mahdollista. Viestejä sentään voimme lukea.
Jos oikein yrittää etsiä pilvestä hopeareunaa, niin tämä ainakin panee elämän asioita tärkeysjärjestykseen. Onneksi ollaan hengissä ja yhdessä.
Kun tiedän enemmän ja saamme jonkinlaista hoitosuunnitelmaa, päivitän tilannetta.
Ja - voi miten onkaan ikävä Meilahden sairaalaa. En enää ikinä sitä moiti. Vaikka eivät osaa sanoa päivää. Täällä sentään osataan.
3 kommenttia:
Uskomatonta !! näin se elämä meitä nakkelee...
Kun nyt Kari pääsisit sieltä eteenpäin vähintään Ouluun, mielellään isolle kylälle asti !!
Tsemppiä, tsemppiä..molemmille !!
T AA
Lämpimiä ajatuksia peukkuja pidellen. Terveisin lukupiiri-Gunilla.
Hei, Karille lämpimiä terveisiä! Olette esirukouksissa! T Veksi ja Kati
Lähetä kommentti