Blogini ovat muuttuneet aika ankeiksi. On vaan sattunut terveysrintamalla niin paljon vastoinkäymisiä, että väkisinkin masennus uhkaa. Juhlia ja matkoja jäi väliin.
Winchesteriin emme nyt pystyneet matkustamaan, vaikka oli ikävä rakkaita ystäviä. Ed, Marja, Roger ja Gerry päättivät tulla Helsinkiin "just to cheer you up". Ja niinhän he tekivätkin, toivat vielä tullessaan kesän. Minulla oli Meilahdessa tiputuspäivä, mutta Kari ajeli vieraiden kanssa Ainolaan ja Halosenniemeen. Illalla oli Musiikkitalossa konsertti (akustiikka sinne piippuhyllylle oli ihan loistava). Ravintola juuri oli hauska kokemus, sinne haluan toistekin.
Arabianrannassa on myös paljon nähtävää, Arabian museo, Helsingin perustamispaikka, tietysti myös luonnonsuojelualue. Lintutornissakin on mukava kiipeilyttää vierailijat. Annalan puutarha on puutarhanhoidosta kiinnostunelle hyvä kohde. Täällä on myös taideteoksia. Pitäisi vaan olla joku opaskartta, josta ne tunnistaisi. Viime kesänä oli puhelimessa Pokemon, josta opin tunnistamaan muutaman paikan. Ilman Pokemonia en olisi tietänyt, että talomme leikkipaikalla oleva kelvoton häkkyrä onkin taideteos. On muuten ihan kiinnostavaa esitellä kotikulmiaan kävellen. Tässä on eri suunnissa niin paljon nähtävää. Se ehkä antaa ulkomaalaiselle vierailijalle paremman kuvan siitä, miten täällä asutaan. Jos vaan kävelyttää Senaatintorilla ja Tuomiokirkolla ja Espalla, jää ihmisen tavallinen arki näkemättä.
Mutta nyt on mieli hyvä: Thank you Marja, Ed, Gerry and Roger. You certainly cheered us up. Ilo on paras mielialalääke!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti