Aloitimme kirjahyllystä. Liki 40 vuoden yhteiselämän jälkeen puolisoni Potkulautamies on vihdoinkin tullut siihen tulokseen, että kaappien siivous on hyvä projekti. Aloitimme kirjahyllystä. Siinäpä tuli käytyä koko aikuisiän elämä läpi. Minun ikäpolveni suhtautuu kirjoihin suurella kunnioituksella. Laaja kirjasto oli sivistyskodin symboli.
Kirjoittaessani hankin lähdeaineistoa hyllymetrikaupalla. Silloin huomasin, että aika paljon kirjoitetaan - jopa julkaistaan huonoja kirjoja. Se helpotti hyllyn tyhjennystä. Kierrätyskeskukseen voi viedä myös kirjoja. Sinne vietiin ehkä pari sataa kirjaa, ne turhanaikaisimmat. Muutama hyvä sai paikan ystäväpastorin hyllyssä.
Itsekin ihmettelin kirjoja pois heittäessäni kiinnostukseni aikakausia - oikeustieteestä jäi Suomen Laki I ja II. Vain muistuttaakseni, että näitäkin aikanaan opiskelin. Systemaattista teologiaa eksegetiikkaa, hiljaisuuden viljelyä, liturgiaa, pois jouti pari metriä. Aikanaan nekin tuli luettua. Seuraava vaihe oli psykologia. Heinz Kohutin How does analysis cure ja Eric Bernen Games people play ja Sex in human loving saivat jäädä muiden muassa. Taidanpa lukaista transaktioanalyysistä uudemman kerran. Tasa-arvoisesta avioliitosta puhuttaessa ei paljon rakkautta muistettu. Olisiko jo aika rehabilitoida rakkaus.
Seuraava aikakauteni oli aivotutkimus ja lähdeaineisto kirjoihini. Kymmenkunta hyllymetriä on vielä Levillä. Kaunokirjallisuutta en kovin paljon ole harrastanutkaan, enimmäkseen näyttää olevan englantilaisia klassikoita lasteni itselleen hankkimina pokkaripainoksina. Eräät Somerset Maughamin Penquin Booksin paperikantiset eivät kelpaa edes kierräykseen, Ne on kirjaimellsiesti luettu puhki ja sivut ovat irrallaan. Ehjät toki jäävät hyllyyn. Dekkareita jätin pari metriä. Ainakin Åsa Larssonit saatan lukea muutaman vuoden kuluttua toiseen kertaan.
Olemme hankkineet terassille jouluvalot. En ole erityisemmin jouluvalohenkilö, mutta pitäähän vauvalla olla jouluvalot. Arabianrannan lainaus- ja kierrätyspalstalta löytyi muutamassa minuutissa vauvalle sänky, hoitoalusta ja kylpyamme. On täällä mukavia ihmisiä. Ja sitten visiitin jälkeen voimme palauttaa. Kellarikomeroon kun ei enää mahdu mitään. Se on seuraava projekti.
Toivottavasti jo ennen ensi joulua. Itsekin aloitin kierrätyksen verkossa.
Kirjahylly ei enää pursuile yli laitojensa. Sinne tuli tilaa. Kuinkahan rakentaisi vähän avaruuttaa mieleensä. Seuraavaksi kai sydämeeni joulun teen. Panee ihan ajattelemaan tämä omakeksimäni viisaus. Mitä olisi siivottava mielestä kun tekee tilaa uudelle?
Eilen päivitin myös Sairaan hyvä potilas-blogini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti