Neljännesvuosisata sitten muutimme Winchesteriin

Facebook muistuttaa nykyisin, mitä tapahtui vuosi, kaksi tai viisi vuotta sitten.  Mitä teit neljännesvuosisata sitten? Neljännesvuosisata sitten perheemme oli maahanmuuttaja. Lähdettiin Englantiin tekemään töitä, kansainvälistyvän yrityksemme kasvaessa.  Suomi ei vielä ollut EU:ssa. Siinä vaiheessa kun muuttaa, ei tule ajatelleeksi, miten se vaikuttaa lasten tulevaisuuteen.  Muuttaessamme emme oikeastaan ajatelleet, miten pitkään Englannissa ja Winchesterissä asumme.

Winchesteriin päädyimme, sillä kysyimme Robertilta, mikä paikkakunta olisi sopivasti toimiston ja Heathrow'n ulottuvilla.  Robert sanoi, että Englannin paras maakunta (county) on Hampshire ja Hampshiren paras kaupunki on Winchester ja siellä on seutukunnan parhaat koulut. Siispä sinne.

Onnistunut valinta.  Tytärten koulu oli hyvä, he saivat lukion päätteeksi huipputulokset ja pääsivät suoraan haluamaansa yliopistoon. Kun vanhempi tytär valmistui maisteriksi, yliopistolla oli cocktail-tilaisuus (suolapähkinöitä ja taskulämmintä valkoviiniä).  Professorit avasivat keskustelun: "Olette varmaan Mr. and Mrs. Salonen".  Halusivat tavata, koska tyttärellä oli sinä vuonna parhaat koetulokset "advanced quantum physicsistä". Olimme me niin ylpeitä. 

Huippukoulu ei ole se, joka on vaativin.  Huippukoulu on se, joka löytää lapsen potentiaalin. Oikeastaan koulu oli se, joka päätti, mitkä neljä ainetta lukiossa valitaan. Olisin halunnut vähän enemmän yleissivistystä, historiaa, uskontoa tai politiikkaa. Koulun opettajat eivät sallineet matematiikan ja fysiikan pois jättämistä. Nyt lapsella on Ranskassa professorin pätevyys. Shanghai rankingissa Paris Sud on Euroopan toiseksi paras yliopisto fysiikassa.  Siellä muuten on kaksi suomalaisnaista professoreina.

Rauhannobelisti Aung San Suu Kyin kuva poistettiin Oxfordissa tiedekunnan aulasta. Hän opiskeli siellä politiikkaa, filosofiaa ja taloustieteitä - niin myös kuten kuopuksemme.  Nyt kuopus on Myanmarissa auttamassa perustuslain valmistelua. Olemme niin ylpeitä, vaikka tehtävä on mitä vaikein. 

Englannissa asuminen oli hyvä kokemus.  Ehkä olisimme jääneet sinne, jos olisin pysynyt terveenä. On hyvä voida sairastaa omalla äidinkielellään.  Ja ainakin julkinen sairaanhoito Suomessa on niin korkeatasoista, että tänne ehkä paluumuutetaan vasta vanhoina vaivaisina. Ja matkustetaan maailmalla lapsia tervehtimässä niin kauan kuin jaksetaan.


Tosin kansainvälistymisen maksetaan hintaa sillä, että ulkomailla parhaissakaan kouluissa tai yliopistoissa ei opeteta ruotsia, joka Suomen kansalaiselta edellytetään.  Vientiä edistettiin ja kansainvälistyttiin.  Hyvä niin, mutta lapset jäivät maailmalle. Onneksi hyvin koulutettuina kelpaavat virkoihin monissa maailman maissa, joissa riittää hyvä kielitaito ilman pakkoruotsia.

Ruotsin kielen taito on hyvin tärkeää, mutta pitäisi arvostaa myös sitä, että suomen lisäksi osaa suomen lisäksi täydellistä ranskaa ja englantia pakkoruotsin sijaan.  On virkoja, joihin ulkomaalaiset voivat hakea, ei tarvitse osata suomea tai ruotsia.  Mutta jos ei ole luopunut suomen kansalaisuudestaan, tarvitaan todistus ruotsin kielen taidosta.

Näyttää siltä, että useimpien ulkomailla asuneiden perheiden lapset jäävät maailmalle. Voitaisiinko ajatella, että tasa-arvoon vedoten ulkomailla opiskelleita Suomen kansalaisia kohdeltaisiin samalla tavoin kuin vieraan maan passilla virkaa hakenutta. 

Tuossa Winchesterin katedraalin kulmalla asuttiin ja katedraalin kellonsoittoa kuunneltiin. Haikeana muistelen.