Jäin pariksi päiväksi kesäleskeksi. Puoliso lomailee golfia pelaamassa ja K65-tansseissa. Tein lähiretken Vanhankaupunginkoskelle. Koski oli miltei kuivahtanut, vesi oli matalalla. Pettyneen näköinen hääpari tuli vastaan. Lauantaisin kosken tienoilla on vilkasta hääpariliikennettä. Kuohuva koski on hieno tausta hääkuvalle. Piti etsiä uusi paikka.
Koska sain ihan itse päättää, mitä syön, istahdin ravintola Koskenrannan terassille ja tilasin listan pkkuannoksista makkaroita.
Olivat oikein hyviä pikkumakkaaroita: bratwursti, chorizo ja joku kolmas makkara, jonka nimeä en nyt muista. En ollut tänä vuonna saanut missään yhtään makkaraa. Joka paikassa ollaan niin terveystietoisia. Vuoden vaihtumista aion kyllä juhlistaa nakeilla ja perunasalaatilla.
Tuli käytyä ratikalla ihan Stockmannilla asti. Ostettiin Ellalle kurahousut. Niitä ei Pariisista saa. Oli tarkoitus ostaa nukenvaatteita, mutta niitä ei nykyajan tavarataloissa ole. Ei siis auta muu kuin hommata virkkuukoukku ja virkata Ellan nukelle peitto. Siihen juuri ja juuri taidot riittää
Joutilaalle kesäleskelle nostalgista laiskottelua on Radio Suomen "Lepopäivän ratoksi". Täytyy olla vuosikymmeniä siitä kun viimeksi sitä kuuntelin. Istuin tuolissa ja virkkasin nukenpeittoa. Soitettiin Dean Martinia, Lionel Ritchien "Hello", Beach Boysia, kaikenlaista 50-luvulla syntyneelle sopivaa levollista sunnuntai-iltapäivään.
Nuori polvi ei tiedäkään, että sunnuntai oli ennen lepopäivä. Sunnuntaina äiti laittoi aina vähän parempaa ruokaa. Kun oli syöty ja tiskattu, oli lepopäivänä luvallista levätä ja kuunnella radiosta lepopäivän ratoksi. Nykyään sunnuntaisin pitäisi ehtiä tarmokkaasti harrastaa sellaista, mitä arkisin ei ehdi. Eläkeläiselle viikonpäivillä ei ole väliä. Olin ihan unohtanut, mitä lepopäivä tarkoittaa. Yritänpä muistaa paremmin vastaisuudessa.
1 kommentti:
Voi Satu kun jaoit saman tunteen.....se on kumma, kun mies on "poissa jaloista".....niin heti miettii, mitä tekisi ihan itse....minun perhokalastajani oli myös pois pari päivää Utsjoella, yleensähän olen itse aina mukana, mutta kun nyt oli nämä K65v-tanssiaiset.....niin tuli jopa otettua pölyluuttu käteen ja mikä kummallinen siivouskohde myös löytyi extempore, niin hellan yläpuolen liesituulettimen alapuolen suodatin kehikkoineen astianpesukoneeseen, kerran tällekkin vuodelle.....mistä lie mieleen juolahtanutkin.....ja juolahtaa nämä meidän erikoiset "intohimot"....
Olen näin aikaisin liikkeellä, kun näin äsken painajaisia, joita yleensä en näe..... ja niitä nyt ei pitäisi kyllä enää tulla muutoinkaan, kun K65v-tanssiaiset meni ihan "putkeen"....kyllä oli ihmiset innostuneita ja tykkäsivät....ja Sinua myös kyselivät ! Mutta ihan mukava nähdä, kun makkara maistuu, niin eteenpäin mennään !
Lähetä kommentti