Onnellisuuskoulussa oppimisen iloa

Positiivinen psykologia on vahvasti tulossa.  Kuvassa näkyy 17. väylän greeni, joka on mainiossa kunnossa ja 20 asteen aurinkoisessa kelissä pelailin (tosin vain 9 reikää). Etelässä kai sataa ja ihmiset kärsivät sääherkkyydestä.  Minäkin olen sangen sääherkkä, kun aurinko paistaa sopivasti ja käy lempeä tuulenvire, elämä tuntuu hyvältä. Jos joka päivä olisi yhtä hyvät kelit, ei tästä osaisi riemuita tällä tavoin.

Pelissä oli ehkä tämän vuosituhannen parhaita lyöntejä. Lihasmuisti on ihmeellinen asia, joissain oivallisissa olosuhteissa lyönti onnistuu, pallo menee pitkälle ja juuri sinne, mihin tähtäsit. Osumasta kuuluu täsmälleen oikea napsahdus. Swingin jälkeen huomaa seisovansa täsmälleen oikeassa loppuasennossa.  Käännyin takaisin seiskalta ja pelasin kaksi reikää yksin. Tai tarkemmin ottaen kaksin. Winchesterissä perheellämme oli erityinen onni saada golftunteja David Milleriltä.  Miller oli aikanaan pelannut ja pärjännytkin European tourilla. Niinpä kuuntelin mielessäni Millerin puhetta.

Olin jo pitkään ollut sairastelevainen ja nähnyt niin monta fysioterapeuttia ja lääkäriä, joiden tehtävänä oli Kelaa varten luetella kaikki minusta löytämänsä viat.  Kuin koulussakin entisinä aikoina korjattiin kokeet ja niistä näki sitten vain opettajan punaisella merkitsemät virheet.  Miller aloitti tunnin ja sanoi: "Lyö muutama pallo".  Sitten hän katsoo, mikä osa swingistä toimii.  Ja sitten "we will build on what you have got".   Eli rakennetaan sen päälle, mikä toimii, ei haeta virheitä.

Tässä on onnellisuuskoulun ensimmäinen oppitunti.  Minähän olen pätevöitynyt onnellisuudessa käytyäni Bhutanissa kaksi kertaa.  Nyt kun ulkomaan uutiset ovat pelkkää sotaa ja terrorismia, Bhutanista kuuluu hyvää.   Siellä UNDP opettaa kansalle demokratiaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Ja koska viisas lapseni tekee siellä työtä, niin voi luottaa, että tuloksia syntyy.

Onnellisuudessa on se mielenkiintoinen ominaisuus, että se ei ole sattumaa.  Onnellisuustyötä voi tehdä niin Bhutanissa kuin omassa päässään tai omassa kehossaan. Hyvä golflyönti edellyttää tasapainoa, painonsiirtoa, kehon hallintaa, ajoitusta, koordinaatiota.  Olen kohta kaksi vuotta tehnyt säännöllisesti Method Putkisto-syvävenyttelyä.  Se on vähän kuin Pilatesta mutta ehkä hieman analyyttisempää.  Siinä voi käyttää myös aivojaan. Olen ollut vuosien saatossa niin monenlaisen jumppaohjaajan tunneilla, että voin melkoisen syvällä kokemuksen rintaäänellä sanoa, että Jenny Karkulahti-Miettinen Arabianrannassa  on ylivertaisen hyvä ja vielä mukava.

Tästä pääsemme onnellisuuteen: loisteliaat golf-lyönnit eivät olleet onnenkantamoisia, niissä oli mukana David Millerin opetusta ja Jennyn tunneilla ja omalla työllä takaisin saatua vartalon hallintaa. Niinpä onnellisena olen kiitollinen hyville opettajille mutta voin myös olla tyytyväinen itseeni. Olen tehnyt töitä, ja tänään iloitisn työn tuloksista.  Kaunis sää ja kaunis kenttä ja hyvä seura oli mielialalääke.