Pyörätuolibileissä

Niin usein näkee jossain puhutaan pyörätuolista kauhistellen. Eutanasiakeskustelussakin joku idiotti on sanonut haluavana kuolla, jos joutuu pyörätuoliin. Kyllä, pyörätuoliin pääsee moni. Jalkojen toiminta on ihan tarpeellista, sen huomaa nyt, kun kävely on tavallista vaikeampaa. Olen tosin jo kauan sitten oppinut, että pyörätuoli on liikkumisväline. Sillä pääsee paikasta toiseen. Apujalat. Eilen lähistöllä asuva ystäväni oli kutsunut kavereitaan pitkälle lounaalle. Tarjoilu oli viimeisen päälle hyvää, emännän henkilökohtainen avustaja oli kokkina. Emäntä ja yksi vieraista oli pyörätuolissa, yksi tarvitsi rollaattoria, minä sentään kävelin. Olivatko ne jotenkin vammaiset vammaisjuhlat? Ei, siinä oli tarmokkaita ja työtätekeviä naisia, ihan hyvin elämässä kiinni. Oikeastaan kun kadulla tulee vastaan joku pyörätuolissa, tulisikin ajatella, että hieno juttu. Kas, mehän emme näe kaikkia niitä ihmisiä, jotka nököttävät neljän seinän sisällä, kuka mistäkin syystä. Enemmänkin heitä pitäisi kauhistella. Meillä oli mahdottoman mukavaa, keskustelu polveili vilkkaasti ja naurettiinkin. Sehän on nyt melkein synti, eihän pyörätuolissa saa nauraa, vai kuinka? Siinä pitää nuokkua kuolemaa odottamassa.